"uusi" ihana olohuone :)

Nyt se on vihdoin viimein totta. Mun unelmani sinivalkoisista soffista meillä kotona. Olen aina ajatellut, että ei se väri meille mitenkään istu, kun on keltaiset seinät, vahvoja puun värejä, iso itämainen punainen matto...

Mutta kun jotain oikein kovasti haluaa, ja luottaa omaan näkemykseen...niin voihan se onnistuakin...eikös niin :)

Olen myös todella paljon tuskaillut tuon meidän ison telkkarin kanssa. Ihan mihin tahansa sen olen yrittänyt täällä piilottaa..Mutta piilota nyt tuota mörssäriä. Tosin tykkään itsekin katsella siitä leffoja, ihan kuin olis aidossa teatterissa ;)
No päätin sitten, että kun sitä ei voi kerran piilottaa, niin nostetaan se sitten koko huoneen katseen vangitsijaksi...ja vitsit sehän toimi juuri noin :)


 

En viitsi tähän edes laittaa kuvaa siitä millainen meidän olkkari oli ennen viime lauantaita :) nyt jotenkin masentaa ajatuskin siitä!
Meillä oli todella raskaat tummat nahkaiset soffat jnejne...
Sitten päätin antaa ne pois!
Hetken oltiin jo ilman soffiakin, kun en vain saanut päästäni näiden soffien kuvaa...
Ja vitsit sitten mies lähti mukaan Ikeaan ja tadaa!! siinä ne nyt on!!

 

Soffapöytäkin muutti ikkunan eteen ja "pöydäksi" tuli tämä rahi. 
Siinä on laskutilana iso tarjotin, sekä löysin Indiskasta tämän niin kauniin metallisen vadin. Olin ensin viemässä sitä Hangon kakkos kodille, mutta tajusin kuinka hyvin se sopii meidän olkkariin!


 

Yläkerrasta löytyi Ikean vanha pikkutuoli, harmaavalko ruudullisena. Just passeli näiden seuraksi...kerrankin näin :)

 

Tosiaan, olohuoneen vanha talonpoikaispöytä siirtyi huoneen keskeltä ikkunan eteen. Sen päälle löysin taas varastosta sinne säilömäni isot lyhdyt. Ne ei aiemmin oikein löytäneet paikkaansa meiltä, mutta nyt ovat kuin tehdyt tuohon paikkaan...on se hyvä, että ei ihan kaikkea tule Maritettua ;)

Verhotkin löytyi varastosta. Valkoiset ostin vuosi sitten Hesasta, tosin yhteen ikkunaan vain :( joten täytyi hieman soveltaa...nyt niiden parina on Ikean harmaat pitsiverhot. Kesällä sitten valkoiset pitkät pitsiverhot.


 

Tämä seinä kaipaa ehkä jotain taulua yms. mutta se löytyy kun on löytyäkseen.
Vähän niinkuin nämä muutkin tavarat tänne huoneeseen.


 

Soffalla on Indiskan kevätmalliston tyyny ja mun vanha rakas tyyny, josta en koskaan varmasti luovu Comptoir de familyn jo vanhaa tuotantoa.


 

Telkkarin päälle löytyi Paraisilta tämä hauska metalli kyltti. Värit ja sanoma on aikas kivat yhdessä :)

No mitäs tykkäätte..voiko vanhoissa puitteissa olla pieni pala sinistä, valkoista, hiukan merellistä tunnelmaa? Mulle tämä on sellainen ihanan seesteinen paikka, on mukava siirtyä huoneissa tunnelmasta toiseen. On vanha tupa, vihertävä porras aula, punainen kirjasto ja kaiken jatkona tämä aurinkoinen olohuone.
Mun niin piti tämä kuvata päivällä, kun aurinko paistaa...
No ei täällä mikään aurinko ole paistanut moneen päivään...sumupilvet roikkuneet kattojen päällä, plus asteita ja helskutin liukasta!

Ihan super kiitokset kommenteistanne!!

kaikki olen lukenut ja ihana kun ootte siellä!!

joten jatketaan pilkuttelua...tai siis hymyilyä

jaana

räystäältä tippui vesi

HiH

Niin oli keväinen fiilis tänään.

Aurinko paistoi lähes koko päivän, mittarissa +3°,

ja linnutkin innostui visertämään.

Juu

Tiedän, 

talvea vielä eletään, mutta kyllähän tällaisista päivistä innostuu!! 

Minä juoksutin hieman kameraa meidän pihalla ja kuvailin kaikkea mahdollista.

Samalla myös kuvasin meidän koirien leikkejä, niistä ehkä toisella kertaa.

Niinkuin näkyy, luntahan meillä ei ole nimeksikään.

Tai, no sitä tulee ja menee...

Nyt on taas vuorossa menovaihe :)

Tähän lopuksi hieman juttelen omiani...tai niinhän minä aina...

Kun tuonne kommenttilooraan tulee välillä kaikenlaista, siksi minä pidä oikeuden itselläni ne sieltä ensiksi lukaista.

Nyt siellä on ihmetelty sitä, että enkö minä osaa kirjoittaa?

Pisteet, pilkut menee minne sattuu :D

Kieli on hyvin erikoista...ihan kuin suoltaisin suusta mitä sattuu :D

HIH

Täytyy todellakin myöntää, että minä en paljoa perusta tuolle kieliopille.

En oikeastaan koskaan lue mitä olen kirjoitellut.

Siis kirjoitan mitä juuri sillä hetkellä tulee mieleen.

Ja Juu taidan minä puhuakin juuri näin kun kirjoitan.

Ja voin sanoa, että kun mä laitan tekstiin pilkun tai pisteen

niin se on vähän kuin hymyilisin teille...

Siis siinä kohtaa tekstin virta katkeaa ja mieleen tulee jotain hupaista :)

Juu mulla on aika hulvaton mielikuvitus, lapset ja mies saa siitä osansa :)

Ja mä niin toivoisin, että se hymy välittyy täältä myös teillekin :)

Sekin tietysti tekee tästä sopasta omanlaisensa, kun ole kotoisin pohojanmaalta, joka on minussa syvällä sielussa.

Kävin muutaman vuoden asumassa savon sydämmessä, joka jäi minuun kuin leima otsaan...sekä nyt nämä vuodet täällä sitkun sätkyn Turun kupeessa.

Minä tykkään että erilaiset murteet ovat elämän suola,

tietysti ne vois olla jotenki hallitusti hallinnassa eikä sekametelisoppana :D

Tässä maassa on paljon hienoja blogeja,

jotka oikeesti paneutuu siihen miten kirjoittavat jne.

Mutta voin sanoa, tämä ei ole sellainen, valitan :)

Ja ei ole sellaiseksi tulossa, koska mä tykkään hieman keskinkertaisuudesta,

hieman boheemiudesta ja Mikä Tärkeintä Aitoudesta!!

Ja tällä en nyt tarkoita sitä että ne muut ei olis aitoja,

ihan varmasti, mutta minusta ei ole sellaisen aitouden välittäjäksi.

Joten jos sallitte edelleen,

niin näillä mennään!

Pilkun kohdalla edelleen hymyillään...ainakin hymähdetään ;)

Ja tekstiä tulis vaikka romaanin verran, mutta yritän hillitä itseni

ja menen piinaamaan tuvan asukkaita!

Heissulivei, se olis perjantai

nauttimaan siitä siis :)

jaana

 

mikäs möllykkä siellä taivaalla!!

...Ja se möllykkä sai heti aikaiseksi pienimuotoisen mylläkän :)

Verannan laittelin "taas kerran" uusiksi 

ja 

mikä parasta meidän soffat lähtevät maailmalle

toinen tullaan hakemaan tänään,

toinen toivottavasti pikaiseen!!

Niin se on, että tällä käytöllä soffat alkavat hapertua todella nopeasti.

Varsinkin kun olen ne jo käytettynä ostanut,

mutta suuremma ilolla voi sitten taas ottaa jotkut muut haperrettaviksi :D

 

Tämän ihanan metallisen hyllyn osti toissa viikolla 

Paraislaisesta ihanasta sisustusliikkeestä

Tre Små Rum

Näin heti, kuinka laitan siihen kukkasia meidän verannalle.

Hieman vielä uupuu vihreää, mutta sitä kohti olen menossa :)

 

 

Juu u

minussa asuu kuin asuukin 

ihan pikkiriikkinen puutarhuri.

Sain nimittäin tämän kukkimaan toiseen kertaan!!

Tosin nimi ei nyt tule mieleen...

mutta kukkii silti toiseen kertaan!!

Taitava 

olet

;) 

möllykkäisin terkuin

jaana

Siivotaan ja Maritetaan

Taas nämä tavara, vaate kasat kaatavat minut allensa!!

Olen niiden edessä nöyrä ja voimaton. Onko se tämä ikä, siis tämä keski-ikä, kun naisesta kuulemma tulee hieman saamaton, aloitekyvytön jne.

Nyt kyllä tuntuu kovasti siltä...tai on tuntunut jo pidemmän aikaa.

Nimittäin näitä kasoja saan kyllä aikaiseksi, mutta että saisin ne jonnekin pois, se ottaa aikaa. Aina tulee jotain mukavampaa, tärkeämpää...

Ja kasat vain kulkevat paikasta toiseen...niinkuin nyt himpura sentään olohuoneeseen!!

Joku roti tässäkin pitäisi olla...vaan kun ei ole :(

 

 

On vähän suloisia pehmonalleja,muutama lamppu jne
Heppatyynyistä en luovu, niitä saa tulla meille lisääkin...kunhan joistain muista raaskisin luopua!
Kirppari paikkaan olen niin kyllästynyt, kokoajan saa raahata tavaraa sinne ja tavaraa sieltä pois jonnekin muualle. Nyt olen päättänyt sen lopettaa parin viikon päästä!! Muistuttakaan jos olen tästäkin livennyt!!


 

Ja sitten on tämä murheenkryyni, juoksumaton rohjake!!
Niin innoissani sen jokunen vuosi ostin. Ja on sitä käytettykin, mutta nyt sille ei ole tyhjää huonetta!! Se vie ihan valtavan tilan, ja yläkerrassa kun se oli, niin tuntui, että koko talo sortuu siinä jumputuksessa :D
Joko se lähtee pihataloon odottamaan uutta elämää taikka sitten ihan pois kokonaan...ei olla vielä päästy miehen kans yhteisymmärrykseen. Minä olisin jo luopumassa siitä.

 

Imuri odottaa nätisti että mamma taas jaksaisi tulla sitä työntelemään. Voin kertoa, että ei oikein huvita työnnellä, kun nämä kasat :( :(

Mutta pakkokait se on näin tehdä, kun kukaan muukaan ei sitä tee, ja varsinkaan korjaa näitä kasoja pois. Tosin minä ne olen tänne levittänyt ja ajatus on ollut Marittaa sieltä turhat pois, mutta miten se onkin niin vaikea luopua. Jostain asioista, kuten vaatteista luopuminen käy tosi helposti. Mutta mulle on kaikki tyynynpäälliset, vanhat pitsilakanat, torkkupeitot yms tosi tärkeitä...aivan liian tärkeitä :)

No nyt yritän lopettaa jorinat ja lähteä kasojen kimppuun.

Voin yrittää kertoa miten niiden kanssa kävi...jos muistan..

tämäkin kuulemma kuuluu tähän keski-ikäistymiseen

muistin huononeminen

en minä muista kyllä että olisin sellaista huomannut ;)

kuullaan

jaana

tänään jo tuntui siltä...

...olemme jo menossa kovaa vauhtia kohti tätä ihanaa aikaa...

no juu tiedetään vielä on tammikuu,

mutta tallille mentäessä huomasi kuinka päivä on jo pidentynyt tosi paljon.

Se on ihan parasta se!!

 

Nämä kuvat ovat viime keväältä, silloin kun kaikki oli vielä alullaan,

syreenit kukassa ja kesä alkamassa.

Melkein tuntee niiden tuoksun, 

mun mielestä kesän parhain tuoksu on syreenin tuoksu.

Täällä on menty taas sellaista matalalentoa paikasta toiseen.

Tosin mun menoa hidastaa lauantaina alkanut ihmeellinen huimaus,

joka ei meinaa laantua ollenkaan.

Kiertää ja kieputtaa ikävästi. 

Varmaankin olen saanut niskan jotenkin jumiin ja johtunee siitä...

toivotaan niin :) 

Mutta mentävä on, 

se mikä on varmaa, niin tässä duunissa ei sairaspäiviä tunneta :D

Yritäpäs selittää lapsilaumalle, että nyt otetaan ihan vaan iisisti,

kun äidillä on vähän tilanne päällä :D

Juu tämä on ollut tiedossa kaikki nämä vuodet,

ja en siitä valita...totean vain...

Mukavaa alkanutta viikkoa Teille kaikille

<3

jaana

Matkamessut 2017

Todellakin päästiin kuin päästiinkin matkamessuille Helsinkiin.

Meidän taloudessa se vaatii aina kovasti järjestelyjä, vielä enemmän säätämistä ja taloudellisia uhrauksia senkin edestä...

Ei nämä perhekotivanhemmat ihan niin vain työ/kotipaikalta minnekään livahda, varsinkaan yhdessä.

Siellä sitten hikipäässä kierrettiin osastolta toiselle.

Mun hiki johtui siitä, että siitä päivästä muodostui liikkuvan toimiston päivä!

Kuinka ollakaan, kaikilla yhteistyötahoilla oli asiaa juuri tänä perjantaina.

Oli lääkäriä, kuntoutusohjaajaa, opettajaa, sosiaalityöntekijää x2, kiireellisiä kirjauksia kalenteriin jnejne...

Sanoinkin miehelle, että tämä oli varsinainen vapaapäivä...paljon kiireisempi kuin kotona olis ollut!

Mutta semmosta se välillä on, kun on paljon lapsia ja niiden asioita täytyy hoitaa silloin kun on se hetki..nyt se sitten oli matkamessujen aikaan :)

Nyt on palauduttu normi arkeen.

Tänään oli tallielämää ihanassa auringonpaisteessa.

Nyt odottelen miestä kaupasta...juuh, kaupasta tosiaan, en vieläkään meinaa tottua näihin ihmeellisiin kauppojen aukioloaikoihin!!

Mun mielestä ennen kaikki oli paremmin...eli taidan olla aikas vanha ;)

Siis haluaisin vielä lenkille,

mutta sitä ennen toisen vahtilaisen täytyy tulla kotiin.

Saunakin on jo lämpimänä...hiki pintaan täytyis saada vielä ennen löylyjä!

terkkusin

jaana

ehei en ole karannut

Ehei...en ole karannut maailman ääriin.

Vaikka välillä mieli tekis ;)

Tähän laitoin tällaiset ihanat maisemakuvat,

muistutuksena 

kesästä, valosta, lämmöstä, hiekasta, meren kohinasta. 

Tänään meillä oli niin tasaisen harmaa päivä.
Pilvet roikkuivat alhaalla ja keli oli loskainen.
Kyllä sillä ilmalla on minuun ainakin tosi suuri vaikutus.
Ja sen voin sanoa, että tasaisen harmaa ei ole mun Juttu!! 

Tänään aloitin yhden pikku junnun huoneen raivauksen.
Hänelle meidän pitis löytää kierrätyskeskuksesta täyspuinen vanha työpöytä.
Ja pöh.. ei siellä ollut kuin jotain lastulevyisiä kamaluuksia sekä pari vanhaa pankin johtajan pöytää ;)

Eli sinne minne meidän EI pitänyt mennä eli Ikeaan :)
No nyt junnu 17v kokoaa ihan ilman pyytämistä tätä pöytää,
on kuulemma kivaa, kun ei enää oikein viitsi legoilla rakentaa, 
niin tämä on lähes samanlaista :)
Hyvä että näin, mä en meinaa millään kestää sitä niiden kokoamis operaatiota,
vaikka en itse sitä edes tee...niin silti meinaa mennä hermot...
Ja mullahan on tunnetusti lehmän hermot ;)   


Minä voitin yhdestä kilpailusta meille 2 lippua matkamessuille!!
Ikinä en voita mitään!!
Ja nyt mies ei sitten olekaan innostunut lähtemään sinne :(
Mutta olenhan nainen...ja minulla on konstini ;)
Eli luulempa, 
että 
perjantaina meidän kärryn nokka osoittaa kohti Helsinkiä 
ja matkamessuja!!  

Törmäillään siellä sitten
hope so
:)

jaana